Näin vedät huutokaupan: käsikirjoitus, tempo ja vasara

Sinun ei tarvitse puhua nopeasti etkä olla hauska ollaksesi hyvä huutokaupanpitäjä. Sinun pitää olla selkeä, lämmin ja päättäväinen. Vapaaehtoinen, jolla on tasainen ääni ja yksinkertainen käsikirjoitus, päihittää hermostuneen viihdyttäjän joka kerta. Useimmat tehtävää pelkäävät pelkäävät väärää asiaa: he kuvittelevat nopeasti puhuvan karjahuutokaupan pitäjän, kun sali haluaa vain jonkun, joka sanoo numeron selvästi ja tarkoittaa sitä, kun vasara putoaa.

Kirjoita kolme riviä kohdetta kohti

Kirjoita jokaisesta lavalta huudettavasta kohteesta ylös kolme asiaa: mikä se on, miksi se on erityinen ja mikä on lähtöhinta. Esimerkiksi: Kohde 4. Viikonloppu kuudelle Jaanan ja Ollin mökillä Saimaalla, mikä tahansa viikonloppu tänä vuonna. Yö sen laiturin päässä on kuudensadan euron arvoinen; aloitamme kahdestasadasta. Kuka avaa?

Siinä on koko käsikirjoitus. Tarinarivi on tärkein, sillä ihmiset huutavat tarinoista eivätkä teknisistä tiedoista. Ota lahjoittajan nimi mukaan aina kun voit.

Kirjoita se kortille, yksi kohde kortille, niin isolla että luet sen käsivarren mitan päästä lavavalossa. Älä puhelimeen: näyttö himmenee ja viesti saapuu väärällä hetkellä. Kortin taakse kirjoita korotusportaat, joita aiot käyttää — 200, 220, 240, 260 — ja se luku, jossa siirryt pienempiin askeliin. Sen päättäminen mikrofonin äärellä on se tapa, jolla vapaaehtoinen kysyy 500 euroa 250:n jälkeen ja katsoo terveen kohteen kuolevan.

Peruskutsu

Kun huutaminen on alkanut, työsi on silmukka: kerro nykyinen huuto, kerro mitä pyydät, osoita ihmisiä. "Minulla on 220 herralta pöydässä kolme, etsin 240:tä. Onko 240 missään?" Pidä numerot yksinkertaisina ja nimeä aina seuraava askel, jotta kenenkään ei tarvitse laskea päässään. Toista jokainen uusi huuto selvästi; salin ei saa koskaan olla epävarma siitä, missä hinta on.

Kaksi asiaa rikkoo silmukan. Ensimmäinen on kaksi kättä yhtä aikaa. Ota se, jonka näit ensin, ja sano se ääneen: minulla on 240 täällä, ja sinä olet seuraava 260:llä. Toinen huutaja ottaa sen melkein aina. Toinen on se, että joku korottaa itseään vastaan huomaamatta olevansa jo korkein. Pysähdy, sano se suoraan, jatka. Molemmat maksavat viisi sekuntia, jos nimeät ne, ja loput kohteesta, jos et.

Tempo: ripeä, ei hätäinen

Kahdesta neljään minuuttia kohdetta kohti on tavoite. Nopeampi tuntuu vähättelevän lahjoittajaa, hitaampi valuttaa salin tyhjiin. Ratsasta vauhdilla niin kauan kuin sitä on, ja kun se hiipuu, tee yksi harkittu hidas kierros ennen sulkemista.

Kuusi kohdetta on mukava lavaosuus, kymmenen ehdoton maksimi. Kaksikymmentä kohdetta lavalta ei ole huutokauppa vaan kestävyyskoe, ja juuri sitä varten illassa on hiljainen, puhelimella pyörivä osuus. Kuusi kohdetta ja esittely on noin kaksikymmentäviisi minuuttia mikrofonissa, suunnilleen niin kauan kuin sali pysyy paikallaan ruoan jälkeen. Lopeta toiseksi parhaaseen kohteeseesi, älä parhaaseen; huippu halutaan keskelle, kun sali on täysin ja lämpimimmillään.

Ensimmäinen kohde ratkaisee seuraavat viisi

Alakoulun liikuntasali, pöydät yhteen työnnettyinä, kahvi vielä kiertämässä. Huutokaupanpitäjä avaa tähtikohteella, signeeratulla pelipaidalla, jonka arvo on lähes 400 euroa, ja pyytää 250:tä. Kukaan ei liikahda. Ei siksi, ettei sali haluaisi, vaan siksi, ettei kukaan vielä tiedä miten täällä huudetaan, ja ensimmäinen käden nostaja tekee sen kaikkien nähden. Puolen minuutin päästä paita menee 260 eurolla sille yhdelle rohkealle, eikä ilta enää oikein toivu.

Avaa sen sijaan jollain pienellä ja varmalla: kakku, autonpesu edustusjoukkueen tekemänä, neljänkymmenen euron lahjakortti. Myy se puolessatoista minuutissa iloisen hälinän saattelemana. Sali oppii rytmin ja sen, että käden nostamisesta selviää hengissä, ja kaksi kohdetta myöhemmin tähtikohde käyttäytyy aivan toisin. Koulujen huutokaupat ja yhdistysten illat seisovat tai kaatuvat tällä valinnalla, koska niiden salit ovat täynnä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan huutaneet mistään.

Kun huutaminen pysähtyy

Hiljaisuus avauspyynnön jälkeen on normaalia. Odota kolme täyttä sekuntia; joku yleensä murtuu. Jos ei, puolita askel: pyydä 250:n jälkeen 275:tä eikä 300:aa. Jos on yhä hiljaista, käytä rehellinen vetoomus, korkeintaan kerran illassa: "Tämä illallinen maksoi Marialle kokonaisen päivän keittiössä, ja jokainen euro menee uuteen kattoon." Sitten sulje. Älä koskaan kerjää kahdesti äläkä pilkkaa salia siitä, ettei se huuda; vieraat rankaisevat noloa hetkeä hiljaisuudella.

Jos kohde ei aidosti saa yhtään huutoa, sulje se ja siirry eteenpäin ilman kommentteja. Lähtöhinnan laskeminen kesken kaiken, kaikkien nähden, on ymmärrettävää mutta lavalla yleensä väärin: se opettaa seuraavat neljä huutajaa siihen, että kärsivällisyys palkitaan. Illan hiljaisessa osuudessa liikkumavaraa on enemmän, ja siellä kohteen pelastaminen toimii toisella tavalla.

Vasaran pudottaminen

Sulkeminen on kolmen iskun rituaali: ensimmäinen, toinen — myyty, pöytään viisi, 320 eurolla. Pidä oikea tauko iskujen välissä; tauossa asuvat viimeiset huudot. Kun olet sanonut myyty, se on myyty. Älä avaa kohdetta uudestaan siksi, että joku huutaa korkeamman luvun myöhässä; se tuntuu voittajasta epäreilulta ja opettaa salille, ettei vasarasi merkitse mitään.

Kaksi poikkeusta kannattaa suunnitella etukäteen. Jos et todella nähnyt nostettua kättä ja sekä toiseksi korkein huutaja että sali ovat samaa mieltä, voit avata uudestaan — mutta vain samassa hengenvedossa ja vain kerran illassa. Ja jos joku kiistää huudon, jonka luit hänen tekemäkseen, esimerkiksi vilkutuksen tutulle, älä väittele. Sano lukeneesi tilanteen väärin, palaa edelliseen huutoon ja jatka. Ne neljäkymmentä euroa, jotka se maksaa, eivät ole mitään sen rinnalla, että vieras kokee joutuneensa julkisesti nurkkaan.

Mitä vapaaehtoiset tekevät väärin

• Luettelon kuvaus luetaan ääneen. Se tuntuu kunnioittavan lahjoittajaa. Se on puolitoista minuuttia, jonka sali viettää odottaen numeroa.
• Kysytään "kuuleeko enemmän" nimeämättä lukua. Nyt jokainen huutaja joutuu laskemaan, ja laskeminen on se hetki, jolloin kädet pysyvät alhaalla.
• Hypätään portaiden yli ajan säästämiseksi. 250 eurosta suoraan 400:aan tuntuu tehokkaalta ja poistaa ne kaksi huutajaa, jotka olisivat kävelleet sinut portaittain 360:een.
• Kerrotaan, mitä kohteen "pitäisi" tuottaa. "Tämän pitäisi mennä ainakin viidellä sadalla" asettaa katon paljon useammin kuin lattian.
• Pyydellään anteeksi hintaa. "Tiedän että se on paljon, mutta..." kertoo salille, että olet samaa mieltä hinnan liiallisuudesta.

Jos järjestäjäkään ei ole tehnyt tätä ennen

Joskus mikrofonin ojentaa sinulle joku, joka on yhtä uusi kuin sinä. Pyydä viisi asiaa vähintään kaksi päivää etukäteen: lopullinen esitysjärjestys kirjallisena, tieto siitä missä kohteissa on pohjahinta ja mikä se on, lahjoittajien nimet kirjoitettuina ja äännettyinä, tieto siitä kuka kirjaa voittajat, ja se mitä tehdään kohteelle joka ei mene kaupaksi. Yhden puuttumisesta selviää. Sen huomaaminen kello 20, että kaikki viisi puuttuvat, on toinen asia. Opas käy läpi sen valmistelun, jonka pitäisi olla tehty ennen kuin saavut paikalle.

Pienet asiat, jotka nostavat koko illan

• Opettele pöytänumerot tai etunimet etukäteen; "myyty Pekalle" on parempi kuin "myyty tuolle miehelle".
• Kiitä välillä toiseksi korkeinta huutajaa. Hän nosti hinnan; hän on illan mainitsematon lahjoittaja.
• Pidä vesi ja illan kokonaissumma näkyvillä, ja kerro summa joka toisen tai kolmannen kohteen jälkeen. Sali huutaa kovemmin, kun se kuulee edistymisen.
• Hanki avustaja, joka katsoo saliin, jos väkeä on yli kahdeksankymmentä; et näe jokaista kättä valojen takaa.
• Testaa mikrofoni salin ollessa täynnä, ei tyhjänä; ääni käyttäytyy toisin kahtasataa takkia vasten.
• Juo vettä ja hengitä. Kaksikymmentäviisi minuuttia mikrofonissa on pidempi aika kuin miltä se kuulostaa.

Jos illan hiljainen osuus pyörii puhelimilla, iso näyttö kantaa juoksevat summat, jolloin voit kohteiden välissä osoittaa sitä ja antaa lukujen puhua. Näin näyttö toimii illan aikana, ja yksittäisiin kysymyksiin vastataan apusivulla.